Daisypath Vacation tickers

torstai 26. syyskuuta 2013

My other family


        one month + one week + one day equals 40 days
Equals 22% of 176.
Hyi, tää menee niin nopeesti!!

Tänään oli kuitenkin taas todella mukava päivä - koulussa oli viihtyisää ja niin pois päin. Ja nyt ajattelin mukavan päivän päätteeksi vihdoinkin kirjoittaa jotain mun hostperheestä, sillä en ole sitä vieläkään tehnyt. Mitään kuvia mulla ei niistä kyllä ole, niin saatte itse kuvitella miltä he näyttävät, mutta yeah, here we go!

Mun hostperheeseen kuuluu siis mum ja dad. Pamela ja Geoff. He ovat viidenkympin paikkeilla, ja heillä ei ole mitään lemmikkejä - paitsi naapurin kissa Alfie, joka on vähän niinkuin koko naapuriston kissa! Arvatkaa kui vaikeeta oli tulla kotiin, ja Alfie oli ulkona sateessa ja vaan nauku ja käveli mun perässä kotiovelle ja halus, että päästäisin sen sisälle, mutta en voinut ): voi että!
Mun hostäiti on just semmonen tosi pirtee ja sillä on pilke silmäkulmassa niin sanotusti. Puhuu paljon ja nauraa kans, niin sen kaa on alusta asti ollut helppo tulla toimeen. Hänellä on myös kaksi aikuista tytärtä, jotka olen tavannut jo useamman kerran, ja heillä on molemmilla alle 2 vuoden ikäiset pojat :3 Mun hostisäkin on tosi sosiaalinen, ja ihan yyber musikaalinen! Se soittaa pubeissa aika useesti, ja täällä kotonakin ottaa usein kitaran syliin ja jammailee olohuoneessa (: Se anto kans ekalla viikolla mulle sen oman levyn, ja ne biisit on oikeesti hyviä. Semmosia rentoja trubaduuri-biisejä ja näin. Mun mielestä tosi siistii! :) Hänelläkin on kaksi tytärtä, joista oon tähän asti vaan tavannut toisen, ja hänen 13-vuotiaan tyttönsä. Tulee olee kiintoisaa nähdä, ketkä kaikki niistä tupsahtaa tänne jouluna! 
Mutta oon tosiaan tosi tyytyväinen tähän perheeseen ja oon niin helpottunut, ettei mulla oo ollut mitään perheongelmia. En osaa kuvitella, että tässä tulisikaan mitään ongelmia - tosi mukavia ja tullaan hyvin toimeen. Heillä on myös ollut tämmöisiä pitkäaikaisia vaihtareita jo aikasemminkin, niin heillä on kokemustakin - joten uskallan itkeekin niitten edessä, joka on ihan hyvä, koska oon itkiä. 

Olin kylppärissä, ja yhtäkkii kuulin hostisän vaan huutavan "Sanna! I left an ice cream in your room!" - tommoset pienet eleet tekee jotenkin iloiseksi, kun huomaa, että ne muistaa mut :)

Ja jätin tänä aamuna viestin mun hostäidille :D
Tämän lisäksi mun hostperhe ottaa myös lyhytaikaisia kielimatkailijoita sun muita. Kun mä tulin tänne melkein 6 viikkoa sitten, täällä oli kaksi ranskalaista tyttöä, jotka olivat mun kaa täällä ekan viikon aikana. Pari viikkoa sitten meillä oli yhden viikonlopun ajan kaksi slovakialaista tytsyä, ja nyt meillä on kolmen viikon ajan kaksi tyttöä Ranskasta. Mukavaa kun saa tavata ihmisiä muista maista, joita ei muuten tapaisi :) Vaikka kielimuuri kieltämättä on näitten kaikkien kanssa ollut haastavan suuri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti